MAPPA-materiaalipankki on esimerkki onnistuneesta järjestöyhteistyöstä

MAPPA-materiaalipankki avattiin osoitteessa www.mappa.fi valtakunnallisilla Ympäristökasvatuspäivillä lokakuussa 2014. MAPPA on hieno esimerkki onnistuneesta ja antoisasta järjestöyhteistyöstä!

MAPPA tuo hyvät ja laadukkaat kestävän kehityksen sekä ympäristökasvatuksen materiaalit paremmin kasvattajien ulottuville. Tarve palvelulle on ollut olemassa jo pitkään. Internetin materiaalipaljous ja sen hajanaisuus ovat aiheuttaneet päänvaivaa, koska materiaalin etsimiseen kuluu kohtuuttomasti aikaa, jota esimerkiksi opettajilla tai varhaiskasvattajilla ei juuri ole. Lisäksi kasvattajia kannustetaan jatkuvasti käyttämään uusia opetusmenetelmiä sekä hyödyntämään monipuolisemmin oppimisympäristöjä, kuten lähiluontoa. Vuoden 2016 uusi valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma nostaa kestävän kehityksen opetuksen yhä merkittävämpään roolin kaikessa opetuksessa, minkä vuoksi tukea näiden asioiden käsittelemiseen tarvitaan yhä enemmän.

Ajatus ympäristökasvatuksen materiaalipankista heräsi jo vuosia sitten Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton (LYKKY) toiminnanjohtaja Niina Mykrän mielessä. Moni taho tuottaa hyvää materiaalia opettajien ja kasvattajien tueksi, mutta syystä tai toisesta se ei pääse esille. 
Vuonna 2012 ajatusta materiaalipankista lähdettiin viemään uudelleen eteenpäin yhteistyössä lukuisten järjestöjen kanssa. Nyt hanke on ollut käynnissä jo lähes kaksi vuotta, eikä kukaan olisi voinut kuvitellakaan, miten hienoja juttuja yhteistyö tuo tullessaan ja miten pieni ajatus voi kasvaa niin suureksi!

Matka on ollut mielenkiintoinen; täynnä uuden oppimista, ideoita, oivalluksia sekä mahtavaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Järjestöyhteistyön avulla olemme saaneet MAPPAsta monipuolisen, asioita eri näkökulmista tarkkailevan kokonaisuuden. Yhteistyöllä kootut materiaalit ovat antaneet palvelulle hyvän pohjan, jota on helppo kasvattaa edelleen.

Teksti: Milla Hämäläinen, projektipäällikkö MAPPA-materiaalipankkihanke 

Hankkeessa mukana olevat tahot: Suomen ympäristökasvatuksenseura ry, Global Action Plan, LYKE-verkosto, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry, Kultturiperintökasvatuksen seura, Eko-kumppanit, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry, Kierrätyskeskus, Suomen Metsäyhdistys, Seikkailukasvatus, Yle, recIT ja Metsähallitus.

Vaihtelua koulupäivään

Kellot soivat tunnin alkamisen merkiksi, mutta tänään ei mentykään sinne jokaviikkoiselle kemian tunnille vaan äikänluokkaan, jossa meitä odottaa vastassa tunnettu kirjailija Terhi Rannela. Meillä on edessämme kaksi tuntia kestävä Tekstin siivet -työpaja, jonka tarkoitus on innostaa meitä kirjoittamaan ja lisäksi valmistaa meitä tulevaa Yritys Hyvä 2015 -kilpailua varten.

Työpajan Rannela aloitti esittelemällä itsensä ja kertomalla hieman tuosta edellä mainitusta kilpailusta. Sen jälkeen hän kertoi meille yleisesti yrittäjyydestä ja omista kokemuksistaan yrittäjänä. Listasimme yhdessä taululle sanoja, jotka liittyvät yrittäjänä olemiseen, kuten luonteenpiirteitä sekä ammattiin liittyviä etuja ja vaikeuksia. Siitä kehkeytyikin meidän ensimmäinen tehtävämme: valitse yksi sana ja kirjoita mitä ikinä se tuokaan sinulle mieleen. Hetken pohdinnan jälkeen alkoivat kynät sauhuta, ja noin vain syntyi kymmenessä minuutissa kolmisenkymmentä erilaista tekstinpätkää. Oli upeaa huomata, kuinka hyvin sai ideoita virtaamaan noinkin lyhyessä ajassa. 

Kirjoitystyöpaja Mäntysalon koulussa Klaukkalassa.

Seuraavaksi kaikille jaettiin uudet tyhjät paperit ja ne revittiin viiteen osaan. Jokaiselle palalle tuli kirjoittaa yksi oma vahvuus, esimerkiksi taito tai luonteenpiirre. Sen jälkeen muodostettiin pienet ryhmät, ja ryhmänjäsenten vahvuuksia hyödyntäen piti keksiä joku uusi yritysmahdollisuus. Yritykselle piti keksiä toimintaidean lisäksi sopiva nimi ja osuva mainoslause. Kun kaikki olivat valmiita, jokainen ryhmä esitteli oman tuotoksensa. Vaikka ryhmiä oli useampia, olivat kaikki yritykset silti hyvin erilaisia. Tähän liittyi osittain myös viimeinen tehtävämme. Viimeisen parinkymmenen minuutin ajan jokainen aloitti omaa yritystarinaansa, joko hyödyntäen äskeistä keksittyä yritystä, tai sitten jotain aivan omaa. Tästä saattoi myös tulla hyvä pohja ja mahdollinen alku kirjoituskilpailua varten.

Kokonaisuudessaan työpaja ja sen kulku oli todella hyvin suunniteltu, tehtäviä ei ollut liikaa eikä koko kaksituntinen ollut pelkkää kirjoittamista, vaan siellä myös keskusteltiin ja työskenneltiin ryhmissä.  Ilmapiiri oli rauhallinen ja rento. Rannela oli todella innostava sekä kannusti ja kehui meitä paljon. Itse pidin eniten ensimmäisestä tehtävästä, koska oli mielenkiintoista kirjoittaa mitä vain mieleen sattui juolahtamaan ja katsoa millainen lopputulos siitä syntyi. Kirjoittaminen on aina ollut mielestäni hauskaa, ja tämä työpaja ehdottomasti vain innosti minua vielä enemmän ja muistutti, kuinka paljon siitä pidinkään. Lisäksi siitä tulee todella hyvä mieli, kun kuulee omasta tekeleestään hyvää sanottavaa. Varsinkin, kun kyseessä on joku kyseisen alan ammattilainen, ja olen itse lukenut Terhi Rannelan kirjoja ja pidän niistä paljon.

Eli siis kokonaisuudessaan Tekstin siivet -työpaja oli erittäin positiivinen kokemus, ja tällaisia mahdollisuuksia ja luovaa kirjoittamista pitäisi kouluilla mielestäni olla ehdottomasti lisää.

  

Teksti: Jenni Häkkinen, 15
Mäntysalon koulu, Klaukkala
Kuva: Annika Jokinen

Yritys Hyvä on vuodesta 1985 käynnissä ollut valtakunnallinen kilpailu, joka on suunnattu peruskoulun 6.luokkalaisille, 7.-9.luokkalaisille sekä toisen asteen opiskelijoille. Kilpailun tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria yrittämään. Osallistua voi joko omalla kirjoituksella tai ryhmässä tuotetulla projektilla. Kilpailun 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin tammikussa 2015 viisi luovan kirjoittamisen työpajaa eri puolilla Suomea. Koulut saivat tehdä hakemuksen maksuttomiin työpajoihin syksyllä 2014. Työpajoja ohjasi nuorten kirjailija Terhi Rannela ja ne toteutettiin yhteistyössä Nuoren Voiman Liiton kanssa.  

Sana on vapaa

”Kunnianloukkauslait ovat ikivanhoja!”, Viestintä ja kehitys -säätiön toiminnanjohtaja Salla Nazarenko herättelee kuulijakuntaansa Päivälehden museossa Helsingissä. Olen Nuorten parlamentin kerholaistilaisuudessa yhdessä eri puolelta Suomea tulleiden yhdeksäsluokkalaisten ja heidän opettajiensa kanssa. Nazarenko tietää, mistä puhuu, sillä hän on työskennellyt kansainvälisten sananvapauskysymysten äärellä pitkään. Näille nuorille, joille ilmaisunvapaus on itsestäänselvyys, Nazarenkon alustus on avartava. Opimme, että Suomi, jolla on maine demokraattisena, avoimena ja sananvapauden maana, on saanut langettavia tuomioita sananvapausjutuissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta moninkertaisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Moni kakku päältä kaunis, ajattelen.

Salla Nazarenkon tiivistys sananvapaudesta.

Kohtalaisen provosoivan puheenvuoron jälkeen oppilaiden ryhmätyöskentely alkaa. Kiertelen ryhmissä kuuntelemassa nuorten mielipiteitä päivän teemasta. Harmikseni ryhmissä on hiljaista. Nämä vapaan sanan aikakauden nuoret eivät tohdikaan sanoa mielipidettään, nämä aktiiviset parlamenttikerholaiset. Toivoisin niin kovasti lisää rohkeutta suomalaiseen keskustelukulttuuriin, mielipiteiden vaihtoon, keskusteluun vieraiden ihmisten kanssa. Annettu ryhmätyötehtävä saa oppilaat käymään keskustelua, ja ohjeet nuorille mediantuottajille ja -lukijoille saadaan valmiiksi. Ne ovat päteviä ja asiallisia.

Yhdeksäsluokkalaisten ohjeita nuorille mediankuluttajille.

Siirrymme sananvapaudesta tiedonmurskaukseen. Sanomatalon Mediatorilla Helsingin Sanomien tuore päätoimittaja Päivi Anttikoski läväyttää näytölle datajournalistisen videon sukellusonnettomuudesta Norjassa. Innostun termeistä, joita Anttikoski latelee. Parlamenttikerholaiset saavat kuulla Hesarin suosituimmista sisällöistä, joita ovat erilaiset testit ja ne datajournalistiset videot, joista tietoa ei enää vain lueta ja katsota, vaan ne koetaan. Tietopaljouden keskellä lukijaa palvellaan keräämällä, analysoimalla, tiivistämällä ja luomalla isoista jutuista pieniä, ymmärrettäviä infovideoita. Tiedon murskaaminen on mahtava sanapari, vaikka osuvampi, tosin tylsempi, saattaisi olla tiedon tiivistämö, -kutomo tai muu sellainen. ”Sana on vapaa”, Anttikoski sanoo ja saa nuoret kyselemään lisätietoa muun muassa toimittajan ja toimituksen työstä.

Nuorten parlamentin kerholaistilaisuus päättyy Eläköön tasavalta! -juhlaseminaariin, joka on järjestetty K. J. Ståhlbergin kunniaksi. Suomen ensimmäisen presidentin syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlapuhujat huomioivat nuoret puheenvuoroissaan, ja päivän teemaan, sananvapauteen, saadaan uusia näkökulmia. Suomen kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm kertoo, kuinka Harry Potterit, sukupuolikasvatus tai liiallisten hymiöiden käyttö kirjassa ovat johtaneet kirjojen sensurointiin eri maissa. Myös länsimaissa. Sana ei siis vieläkään ole vapaa.

Hanna Puntila: Vapautta, vastuuta, WhatsAppia ja Instagramia.

Murskaamon lisäksi mieleeni päivästä jäivät erityisesti yhdeksäsluokkalaisen Hanna Puntilan juhlaseminaarissa pitämä upea nuoren puheenvuoro Vapautta, vastuuta, WhatsAppia ja Instagramia sekä Ekholmin sanat nuorille: ”Kysy ja ajattele, äläkä ota mitään valmiina ja annettuna.” Onnistunut päivä. Toivon, että nuorillekin.

Teksti ja kuvat:

Marjo Kenttälä

erityisasiantuntija, Opinkirjo

Nuorten Parlamentti on eduskunnan ja Opinkirjon yhteistyössä järjestämää toimintaa.